Puhe ja kieli 4/2011: Suomi toisena kielenä työelämässä -teemanumero
by Minna Suni
Sisällys:
ESIPUHE: SUOMI TOISENA KIELENÄ TYÖELÄMÄSSÄ
Minna Suni 137–138
Artikkelit
MAAHANMUUTTAJIEN SUOMEN KIELEN TAIDON RIITTÄVYYS JA TYÖLLISTYMISEN MAHDOLLISUUDET
Mirja Tarnanen, Sari Pöyhönen 139–152
KÄSITYKSIÄ KANSAINVÄLISESTI REKRYTOITUJEN HOITAJIEN AMMATILLISESTA KIELITAIDOSTA JA SEN KEHITTYMISESTÄ. MEDIAKESKUSTELUIDEN JA ASIANTUNTIJAN HAASTATTELUN ANALYYSIA
Aija Virtanen 153–172
SAIRAANHOITAJAN TYÖKIELI – YLEISKIELTÄ VAI AMMATTIKIELTÄ? Funktionaalinen näkökulma ammattikielen oppimiseen toisella kielellä
Maria Kela, Johanna Komppa 173–192
SUOMEN KIELEN TAIDON RIITTÄVYYS YRITYSTEN AIKAPAINEISISSA PUHETILANTEISSA ESIMIESTEN JA TYÖHARJOITTELIJOIDEN KUVAAMANA
Tuula Jäppinen
Missä ja miten maahanmuuttajat kehittävät ammatillista kielitaitoaan? [Where and how do immigrants develop their work-related language skills?]
by Minna Suni
Ammattikasvatuksen aikakauskirja 2/2011, 8-22. (Teemanumero ammatillisen koulutuksen monikulttuuristumisesta)
This paper discusses where and how immigrants develop their work-related Finnish language skills. To form a basis for... more
This paper discusses where and how immigrants develop their work-related Finnish language skills. To form a basis for a data-driven review, some observations are made on the language education policies defined in other countries as a response to the globalizing labour market. A functional view on language skills is introduced by presenting some principles and uses of the Common European Framework of Reference for Languages (CEFR). The autobiographic interview data to be analysed has been collected within the research project Finnish as a work language: A socio-cognitive perspective to work-related language skills of immigrants. The factors directing the development of work-related language skills appear to be time and goals, language studies, and, above all, the support received from the work community. According to the interviewees, the role of language studies has actually been rather limited, because the focus had been in general language skills and grammar, and not in the work-related needs and communication practices. The conclusion is that tailored language education matching the needs of workplace is needed. It should also prepare the students to find effective strategies for language learning at work.
immigrants, work-related language skills, language education, Finnish as a second language
Artikkelissa tarkastellaan sitä, missä ja miten maahanmuuttajat kehittävät ammatillista suomen kielen taitoaan. Aineistolähtöisen tarkastelun pohjaksi esitellään niitä havaintoja ja kielikoulutusta koskevia linjauksia, joita muissa maissa on tehty työmarkkinoiden globalisoituessa. Funktionaalisen kielitaidon näkökulmaa esitellään käymällä läpi Eurooppalaisen viitekehyksen (EVK) periaatteita ja käyttöyhteyksiä. Analyysin kohteena oleva autobiografinen haastatteluaineisto on koottu Suomi työkielenä: sosiokognitiivinen näkökulma maahanmuuttajien ammatilliseen kielitaitoon -tutkimus¬hankkeessa. Ammatillisen kielitaidon kehitystä ohjaaviksi tekijöiksi nousevat aika ja tavoite, kieliopinnot sekä ennen kaikkea työyhteisön tuki. Haastateltavien mukaan kieliopintojen merkitys oli oikeastaan jäänyt melko vähäiseksi, koska niiden painopiste oli ollut yleiskielitaidossa ja kielen rakenteessa, ei ammatillisissa tarpeissa ja viestintäkäytänteissä. Päätelmänä on, että työelämän tarpeisiin vastaavaa räätälöityä kielikoulutusta tarvitaan. Sen tulisi valmentaa opiskelijoita myös löytämään tehokkaita strategioita työssä tapahtuvaan kielenoppimiseen.
maahanmuuttajat, ammatillinen kielitaito, kielikoulutus, suomi toisena kielenä